Uudet harjat & varustekirjoittelua

Eilen postilaatikossa olikin odottamassa mukava yllätys – palkintopaketti Taipaleen tilan & Hevosmeren arvonnasta! Nuo kaksi luonnonharjaksista harjaa menevätkin tosissaan käyttöön, muiden samaa materiaalia olevien harjojen joukkoon. Muutama vuosi sitten tuli noihin haksahdettua, ja nyt on tullut pikkuhiljaa hankittua. Jotenka, kiitoksia vain Lauralle, kun järjesti näin mukavan arvonnan! :)

Tosiaankin, noiden harjojen johdosta sain inspiraation napata meidän harjakassin kotiin ja laittaa koko sisällön pesuun. Kaikenlaista sieltä tosiaan löytyikin, ja niitä eilisillalla pesin. Samalla heitin koko kassin pesuun, kun tuo on näköjään jossain liassa pyörinyt. Nyt hieman jännään pahvi (?) pohjan puolesta, että mitäköhän se tuosta pesukoneessa pyörimisestä tykkäsi. Päätinpähän tästä tehdä sitten sen lupailemani varustekirjoituksen, joka koskekoot nyt meidän karvakansamme kauneudenhoitotarvikkeita. Tiedä sitten, kuinka tarpeellinen tämä on, mutta olkoot ainakin itselleni inventaariselvitys omista tavaroistani! :)

Harjakassimme ja sen kätköt

 

Harjoja löytyy meidän nurkista monesta pakista ja pussista joka lähtöön, mutta ns. parhaimmat harjani olen koonnut tuohon Eskadronin vaaleansiniseen kassiin. Noita halvempiakin on vaikka kuinka ja paljon, mutta jostain syystä sain muutama vuosi sitten ihme ällin, että tuollainen (ja nimeomaan tuon merkkinen…) oli pakko saada. Niin tuo lähti mukaani Helsinki International Horse Shown Exposta vuonna 2010, ja siitä asti sulkenut sisälleen jos jonkinnäköistä pientä ja tarpeellista.

 

Takavasemalta oikealle - Isokokoinen, todella pehmeä harja. Ostin tämän joskus oikeastaan marsujeni harjaksi, mutta kokonsa vuoksi taisi eksyä hevosten harjojen joukkoon. 2. Pienikokoisempi pehmeä harja, Pihvin kanssa saatiin tämä palkinnoksi vuonna 2010 driving classin voitosta. 3. Puinen hieromaharja, meidän heppojen suosikki. Tällä saa mukavasti hierottua ja rapsutettua kutittavia kohtia, mukava käyttää. 4. Näille kaikille samanlaiselle, 3 harjalle tuskin on samaan aikaan niin paljoa käyttöä, mutta pään harjaamisessa nuo ovat tosi käteviä.

 

1. Vaaleanpunainen perusharja kukkakuvioilla tarttui Hööksistä mukaan! Ihan alun perin toin sen Siltterille, mutta se saikin päätyä tähän heidän yhteiseen harjakassiin. 2. Kaksi isokokoista luonnonharjaa ovat samanlaiset, ja näillä saa hyvin harjattua pölyt pois. 3. Hieromasuka on käytännöllinen karvanlähdön aikaan, ja tällä saa hyvin ’nypittyä’ karvoja hieman hankalammista paikoista pois. 4. Piikkisuka & harjanselvitysaine, tätä kaksikkoa ilman en pärjää. Talvisaikaan piikkisualla saa harjailtua koko ponin hyvin, sillä karva on tosissaankin niin paksua. Puolestaan tuota ainetta (jonka merkissä käytin pitkän aikaan Horse Housen valmistetta, joskin nyt olen vaihtanut toiseen, jonka nimeä en millään saa päähäni) suihkin Pihvin harjaan & häntään samalla tuskaillessani sen paksuudessa ja jouhien määrässä – jossa ei siis missään nimessä ole mitään valittamista. Yksi tärkeimpiä välineitä on myös sahalaitainen hikiviila, joka on ehdoton apu kevään tullen karvan irrotuksessa. 5. Kumisukaa en oikeastaan käytä pahemmin, kesällä lyhyen karvan aikaan tosin jonkin verran.

 

Kumilenkkejä löytyy sekä mustia, että vaaleanpunaisia, ei mitään välttämättömiä, mutta silloin tällöin käytössä. Ravikuolaimet – näitä joskus tarpeen mukaan vaihtelen tavallisten nivelkuolaimiemme tilalle. Tarkkuusharjoittelussa pellolla nämä ovat ihan mukavat, tosin kyllä meno noilla toisillakin ihan hyvin sujuu. Sakset ovat tarpeelliset häntäjouhien lyhentämisessä, sekä kaikenlaisessa muussa – mihin nyt saksia sitten ylipäätänsä käytetään. Ohjasperät ovat laukkuun hukkuneet, kaipa ne täällä pysyvät parhaiten tallessa. Ajo-ohjistani nuo tuppaavat aina häviämään…

Reikäpihdit, nämä on aika ehdoton uusien reikien tekemiseen. Ei sitä kuitenkaan koskaan tiedä, jos tarve tulee… Ja silloinkun se tulee, nämä ovat yleensä jossain ihan muualla (tai ainakin muistan olevan). Liina, joka on sisalkuitua. Tätä en ole oikeastaan ikinä käyttänyt, mutta tämän tarkoituksena on poistaa hikijäljet, sekä hieroa, kiillottaa ja puhdistaa. Meksikolaisen turpahihnan pehmuste on oikeastaan Siltterin, mutta koska tuo laukku on yhteinen niin täältä sen sitten tarpeen tullen löytää. Mesoft- liinat, Pihvin silmien puhdistukseen.

Neoprenheijastinsuojat, Pihvin etujalkoihin. Vaihtelevasti kassista voi löytää myös muita suojia, mutta nämä taitavat tällä hetkellä kulkea aktiivisimmin mukana. Muuta, mitä tilanteen tullen tuolta löytyykään, ovat korvahuput, musta pinteli, riimu & -naru, fleece-pehmusteet sekä muuta tarpeellista.

Sellainen esittely! Mikäli kysymyksiä heräsi, niin esittämään vaan. :)