sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Oma koti - kultaakin kalliimpi

 
70 kirjoitus! Päätin tämän kunniaksi tehdä nyt meidän talliympäristöstä pienen esittelyn kuvien kera, kun tätä on aika paljon toivottu. Toiveita saa, ja pitääkin esittää, yritän parhaani mukaan näitä toteutella. Nyt on siis tämän vuoro, kommenttia tästä olisi loppuun kiva kuulla.

Pihvi ja Siltteri asuvat Varsinais-Suomen Turussa. Kotimme on täällä avarien peltojen keskellä, missä iltaisin voi kuulla susien ulvovan ja traktorien jylläävän koko kesän peltojensa kimpussa. Hevosemme muuttivat tänne vuonna 2007 syksyllä, kun muutimme täysihoitotallilta laidunkauden jälkeen omalle tallille, ja siitä lähtien ovat asuneet täällä. Ainoana poikkeuksena on kesä – kesäkuulta lokakuulle kaksikkomme laiduntaa 10km päässä laitumellemme nauttien kesälomaansa taivaan alla.

Kasvukausi jokirannassa, kesä 2010.

Talvimaisemaa, helmikuu 2011.
Tallimme on tehty omille hevosillemme – meillä on kahden hevosen toimiva siirtotalli sekä kunnollinen valaistu, hiekkapohjainen tarha/kenttä. Vaikkei tuo mikään täysimittainen ratsastusalue olekaan, mahtuu siinä ihan hyvin ratsastamaan molemmat samaan aikaan, ja ajamaan Pihvin kanssa.

Pihvi jokirannassa keväällä 2011.

Yläpeltoa metsään päin, talvi 2010.
 
Ilmojen ollessa suotuisat, pääsee kahdelle pellollemme hevostelemaan. Toinen, meidän yläpelto on isompi ja koko matkaltaan tasainen ala, jossa on hyvä tehdä tarkkuusharjoittelua tai mitä ikinä sitten keksiikään. Alapeltomme – jokiranta on hevostemme irrottelupaikka – sinne mennessä molemmilla alkaa jossain määrin menojalka vipattaa entistä enemmän, ja molemmat odottavat, milloin pääsevät laukkaamaan mäkeä ylös. Viime talvena yläpellollamme oli aurattu ratsastus reitti, joka joskin tuppasi menemään lumisateessa täysin umpeen. Kuitenkin tässä mentiin jonkin verran. :)

Ratamme talvella 2011.

 
Hevosemme tarhaavat koko päivän aamusta iltaan saakka. Itse tallistamme löytyy molemmille hevosillemme karsinat, joihin sisälle mennään puoliovista. Jos jostain syystä hevoset täytyy päivällä ottaa sisälle, niin yläluukut on mukava jättää auki, niin molemmat pääsevät kurkkimaan pihalle. Tallin sisällä väliseinä erottaa karsinat toisistaan, mutta molemmat pystyvät katsomaan ja kurkkimaan toistensa karsinoihin. Kuivikkeena meillä käytetään turvetta ja sen lisänä jo aiemmin esiteltyä pellavaa.

Säilöheinäkuorma saapuu syksyllä 2010.

Pihvi tarhassa laidunkauden 2010 jälkeen.
 
Varusteemme ovat erillisessä vajassa, jossa säilytetään myös hevosten rehut. Varustekopperostamme voisin tehdä myöhemmin oman esittelynsä, kunhan ehdin hieman siivoilemaan siellä. Mutta kuitenkin, tämä on jokapäiväisessä käytössämme, ja siellä tosiaan säilytetään lähes kaikki varusteemme, lukuun ottamatta kuivatuksessa olevia loimia.


 

Lopuksi vielä maastoistamme - meiltä löytyy tosi kivoja maastoreittejä hiljaisia hiekkateitä pitkin kilometritolkulla. Itse en tosin mikään hirveän innokas maastoilija ole, joten niin kauheasti en ole noita polkuja käynyt läpi. Jos metsään haluaisi mennä, niin lähtemällä toiseen suuntaan pääsisi isoon metsään tallustelemaan vanhoja metsäteitä pitkin.

Nyt loppuun on teidän vuoronne – mikäli mieleenne on herännyt kysymyksiä, niin kysykää toki. Myös loppuneesta joulukalenteristamme haluaisin kuulla palautetta, joten avatkaa nyt suunne ja vaikuttakaa! :)

mä kuulin sydäntäin
se sanoi tänne jää
et maailmalta onneas voi löytää

4 kommenttia:

  1. Kuinka lähellä teidän lähin naapuri on? :)

    VastaaPoista
  2. Ei tuonne niin kovin pitkä matka ole, riippuu vähän minne suuntaan katsoo. Taloja vähän siellä täällä :>

    VastaaPoista
  3. Ei, noi sun runot lopuissa on niin haikeita <3

    VastaaPoista
  4. Oikein tulee haikea fiilis kun lukee noita pikku runoja <3

    VastaaPoista